Peltojen kipsikäsittely on osoittautunut tehokkaaksi vesiensuojelukeinoksi. Kipsikäsittely vähentää eroosiota ja leikkaa pelloilta tulevaa fosforikuormaa välittömästi. Se on myös tämänhetkisistä maatalouden vesiensuojelutoimista edullisin. 

Vantaanjoen kipsihanke eli John Nurmisen Säätiö, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus tavoittelevat 3500 peltohehtaarin kipsikäsittelyä vuosina 2018-2020. Tavoite on toteutumassa, ja siksi pyrimme joukkorahoituksella edelleen laajentamaan käsiteltävää peltoalaa ja kasvattamaan hankkeen vesiensuojeluvaikutuksia. 

Hankkeen toteutumiselle on ollut ensisijaisen tärkeää, että alueen maanviljelijät ovat lähteneet runsaslukuisesti mukaan kipsin levitykseen. 

Nyt haettavalla joukkorahoituksella voimme vielä lisätä kipsin levitysalaa ja siten saada suurempia vesistöhyötyjä. Toivomme, että mahdollisimman moni alueen viljelijä pääsisi peltoineen mukaan hankkeeseen ja kansalaiset sekä yhteisöt voisivat osoittaa tukensa paikalliselle vesiensuojelutoimenpiteelle.

Kipsihanke on näkyvä projekti pääkaupunkiseutulaisille tärkeällä virkistysalueella ja taimenjoella. Vantaanjoki virtaa Vanhankaupunginlahden kautta Suomenlahteen. Vantaanjoen kipsihankkeen tavoitteena on paitsi vesistöjä rehevöittävän fosforikuorman vähentäminen myös vesistöjen kirkastaminen eroosiota eli kiintoainesvalumaa leikkaamalla.

Pellolle levitettävä kipsi eli kalsiumsulfaatti liukenee maahan parantaen maan mururakennetta ja edistäen fosforin sitoutumista maahiukkasiin. Eroosio sekä fosforin ja orgaanisen hiilen huuhtoutuminen vähenevät, mikä kirkastaa valumavesiä ja ehkäisee vesistöjen rehevöitymistä. Tutkimustulosten mukaan kipsi vähentää pelloilta tulevan fosforikuormituksen noin puoleen. Kipsikäsittely ei edellytä muutoksia viljelykäytännöissä, vähennä viljelyalaa tai heikennä satoja. Fosfori säilyy maaperässä kasveille käyttökelpoisessa muodossa.

Kipsikäsittelyssä pellolle levitetään neljä tonnia maanparannuskipsiä hehtaarille. Vantaanjoen kipsihankkeessa käytettävä kipsi on peräisin Siilinjärveltä. Kipsikäsittelyn kulut koostuvat maanparannuskipsin hankinnasta, sen kuljetuksesta ja peltolevityksen toteuttamisesta. 

The quantified nutrient reduction/removal is 25 kg for 5 year(s).

8000 euron lisärahoituksella pystytään kipsikäsittelemään 40 peltohehtaaria. Tämä vähentää fosforihuuhtoumaa 25 kg vuodessa 5 vuoden ajan. Hankkeen vaikutukset kohdistuvat Vantaanjokeen ja Suomenlahdelle.

Varsinais-Suomessa toteutetussa SAVE-hankkeessa selvitettiin perusteellisesti kipsin laajamittaisen käytön edellytyksiä sekä mahdollisia riskejä. Hanke on julkaissut tutkimuksen pohjalta laaditun tietopaketin kipsikäsittelystä.

Kipsi levitetään puinnin jälkeen syksyllä. Levitykseen liittyy sääriski, mutta liian sateisen syksyn osuessa kohdalle kipsikäsittelyä voidaan siirtää vuodella.

Kipsiä levitetään hankkeessa vain soveltuville pelloille.

Vantaanjoen kipsihanke toteutetaan vuosina 2018-2020. Joukkorahoituksella kerättävät varat käytetään kipsikäsittelyyn vuonna 2020. 

Joukkorahoitukseen osallistuneille tiedotetaan hankkeen edistymisestä säännöllisesti.